Osaatko nimetä käyttämäsi terapiatekniikat ja -menetelmät?
Terapiatekniikka on pienin elementti, joka saa kuntoutuksessa muutosta aikaan (Frizelle et al., 2021; Michie et […]
Terapiatekniikka on pienin elementti, joka saa kuntoutuksessa muutosta aikaan (Frizelle et al., 2021; Michie et […]
Kun suunnittelee terapiaa ja sen sisältöä, tulee usein lähdettyä olemassaolevasta materiaalista liikkeelle. Tämä on perusteltua, koska esimerkiksi […]
Puheterapiakuntoutusta saavien lasten ikä ulottuu taaperosta kouluikään. Kun katsotaan terapian kokonaisuutta nuoremmista lapsista yhä vanhempiin koululaisiin, löytyy […]
Kuntoutuksen vaikuttavuuden mittaaminen eli edistymisen konkreettinen seuraaminen on tärkeää useasta syystä. Ensinnäkin sitä tarvitaan omaa työtä ajatellen. […]
Yksi puheterapian varsin vakiintuneista käytänteistä ja ajatusmalleista on, että kuntouttava puheterapeutti kuntouttaa ja arvioiva puheterapeutti arvioi. Tämä […]
Myönnettäköön heti, että otsikon vastakkainasettelu on kärjistys. Kuntoutuksen laatu, tai tarkemmin sanottuna kuntoutuksen sisältö, ja kuntoutuksen määrä […]
Puheterapia päättyy usein alakoulun ensimmäisillä luokilla. Koululainen, jolla on kehityksellinen kielihäiriö, on yleensä ehtinyt saada jo jonkun […]
Kuten arvata saattaa, tavoite, kuntoutus ja kuntoutuksen vaikuttavuuden arviointi liittyvät läheisesti toisiinsa. Tavoite muodostaa ensimmäisen linkin ketjusta, […]
Jotta voimme antaa vaikuttavaa kuntoutusta, tulee meidän tietää mikä toiminnassamme aiheuttaa toivottua kehitystä. Meidän tulee olla tietoisia […]
Aiemmassa kirjoituksessa kävin läpi erään menetelmän teoriataustan arviointia ja sitä miksi kyseistä menetelmää ei kannattane käyttää. Mutta […]