Puheterapia on lääkinnällistä kuntoutusta, jonka tarkoituksena on parantaa asiakkaan toimintakykyä ja osallisuutta jokapäiväisessä elämässä. Se sisältää tutkimuksen, kuntoutuksen suunnittelun, toteutuksen yksilö- tai ryhmäterapiana sekä lähiympäristön ohjauksen ja konsultoinnin. Puheterapiaa saa tarjota vain laillistettu puheterapeutti.

Puheterapiapalvelu Vuorovaikutus

Puheterapiapalvelu Vuorovaikutuksen Sirpa Tarvainen tarjoaa lasten puheterapiakuntoutusta Länsi-Helsingissä (Munkkivuori, Munkkiniemi, Niemenmäki, Pitäjänmäki, Talinranta, Pikku-Huopalahti, Etelä-Haaga jne). Tarvainen on työskennellyt niin perusterveydenhuollossa kuin vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen toteuttajana. Hän on erikoistunut lasten kielelliseen kuntoutukseen, erityisesti puheen ymmärtämisen kuntoutukseen, väitöstutkimuksensa myötä. Tarvainen hallitsee tukiviittomien käytön ja valmistaa tarvittaessa pienimuotoista kuvakommunikointitukea. Kuntoutus tapahtuu suomeksi asiakkaan arkiympäristössä, esimerkiksi kotona, päiväkodissa tai koulussa. Ohjausta voi tarvittaessa saada myös englanniksi tai hollanniksi.

Puheterapian aikataulusta sovitaan asiakaskohtaisesti. Tällä hetkellä tilaa on vielä yhdelle asiakkaalle.

Puheterapiapalvelu Vuorovaikutuksella on sopimus HUSin kanssa sekä OraCom Oy:n kautta KELAn kanssa.

Kelan palvelukuvauksen löydät täältä.

Puheterapiapalvelu Vuorovaikutuksen terapiasitoumuksen löydät täältä.

Anna palautetta

Milloin on syytä ottaa yhteyttä puheterapeuttiin?

Puheterapeutin arvioon on syytä hakeutua, mikäli joku seuraavasta neljästä seikasta on ajankohtainen:

  • Vanhemmalla tai muulla lapsen lähiympäristön henkilöllä herää huoli lapsen kielestä, kommunikaatiosta tai vuorovaikutuksesta.

  • Lapsen kielen, puheen tai kommunikoinnin häiriö/viive aiheuttaa ongelmia esimerkiksi osallisuuteen, kaverisuhteisiin, tunne-elämään tai itsetuntoon. Pienillä lapsilla nämä sekundaariset ongelmat voivat ilmetä mm. raivokohtauksina, jos lapsi ei tule ymmärretyksi. Lapsi voi myös vetäytyä, koska hän ei ymmärrä kaikkea mitä puhutaan tai ei pysty ilmaisemaan itseään. Vanhemmilla lapsilla kielelliset vaikeudet voivat ilmetä haastavana käyttäytymisenä.

  • Lapsen kielellinen kehitys poikkeaa tyypillisistä kehityksellisistä virstanpylväistä (ks. esim. Käypä hoito -sivuilta ”Kielen kehityksen keskeisiä saavutuksia”).

  • Lapsella vaikuttaa olevan vaikeuksia ymmärtää mitä hänelle puhutaan.

Mitä voin tehdä auttaakseni lastani, jolla on vaikeuksia kielessä tai kommunikaatiossa?

Hakeudu tutkimuksiin

Mikäli lapsellasi on kielen, kommunikaation tai vuorovaikutuksen vaikeuksia, hakeudu mahdollisimman pian puheterapeutin arvioon. Jotkut ajattelevat, että vaikeudet menevät itsestään ohi ja jäävät odottamaan. Osa vaikeuksista meneekin, mutta suuri osa ei. Vain ammattilainen osaa arvioida miten pysyviä vaikeudet ovat, onko kuntoutus tarpeellista ja missä vaiheessa kuntoutus tulisi aloittaa. Kuntoutus on lisäksi sitä vaikuttavampaa, mitä aikaisemmin se aloitetaan.

Osallistu

Osallistua aktiivisesti kuntoutukseen, ole mukana puheterapiassa ja kysy mitä voit tehdä kotona. Puheterapiakäynnit kattavat vain murto-osan lapsen arjesta. Kieli ja puhe ovat kuin muutkin taidot; vain harjoittelemalla päästään eteenpäin. Tämän harjoittelun on tärkeää toteutua niin lapsen arkiympäristössä – kotona, varhaiskasvatuksessa ja koulussa – kuin puheterapiassakin. Huomion kiinnittäminen siihen miten vanhempana kommunikoit lapsesi kanssa, on tutkitusti tehokas keino vaikuttaa lapsen kielellisiin taitoihin.

Tarjoa lapselle mahdollisuuksia kuulla ja käyttää kieltä

Tarjoa arjessa hyvälaatuinen ja vaihteleva kommunikointiympäristö. Tämä tarkoittaa äidinkielentasoisia puhujia ja useita eri kommunikointikumppaneita. Erityisen tärkeää tämä on kaksi- ja monikieliseksi kasvavien lasten kohdalla. Pidä omassa kommunikoinnissasi taukoja, jotta lapsi voi tehdä kommunikointialoitteita häntä kiinnostavista aiheista. Reagoi näihin aloitteisiin ja jatka samasta aiheesta. Mikäli lapsen ilmaisu on epätäydellinen tai virheellinen, sano lapsen tavoittelema lause uudelleen. Älä pyydä lasta toistamaan perässäsi, vaan varmista, että vuorovaikutus etenee mielekkäästi. Sen lisäksi, että tuetaan lapsen kielellisiä taitoja, vaali ja vahvista taitoja, joissa lapsi on hyvä tai joista hän saa onnistumisen kokemuksia. Vahvan itsetunnon kanssa vaikeiden asioiden harjoittelu sujuu paremmin ja kielellisiä vaikeuksia on helpompi sietää.

Vaadi kuntoutusta

Mikäli lapsellasi on kielellisiä vaikeuksia, vaadi pääsyä arviointiin ja terapiaan. Voit tehdä kantelun Aluehallintovirastoon perusterveydenhuollon puheterapiapalveluista, mikäli puheterapian hoitotakuu ei toteudu. Voit myös olla yhteydessä alueesi päättäjiin. Mikäli lapsen kielellisiä vaikeuksia ei tunnisteta, ne jäävät hoitamatta tai jatkuvat pitkään, on lapsella kohonnut riski vaikeuksiin mm. oppimisessa sekä kaverisuhteissa.

Omavalvontasuunnitelma

1.   Palvelut, arvot ja toimintaperiaatteet

Puheterapia on lakisääteistä lääkinnällistä kuntoutusta, jonka tavoitteena on parantaa asiakkaan toiminta- ja kommunikaatiokykyä jokapäiväisessä elämässä. Puheterapiapalvelu Vuorovaikutus tarjoaa puheterapiakuntoutusta lapsille ja nuorille kasvotusten toteutettavana palveluna. Terapia toteutetaan asiakkaan tiloissa (koti, päiväkoti, koulu tmv.) Helsingissä puheterapeutti Sirpa Tarvaisen toimesta. Tarvainen on laillistettu puheterapeutti ja erikoistunut väitöstutkimuksen myötä lasten kielelliseen kuntoutukseen, erityisesti ymmärtämisen taitojen kuntoutukseen. Palvelut toteutetaan suomeksi, joka on Tarvaisen äidinkieli. Ohjausta voidaan tarjota myös englanniksi. Toiminta on osa-aikaista sillä asiakkaita on kuntoutuksessa kerrallaan noin kolmesta viiteen.

Puheterapiapalvelu Vuorovaikutuksen keskeisiä arvoja ovat

  • Laatu
  • Yhteistyö
  • Vastuullisuus

Laatu rakentuu näyttöön perustuvasta työotteesta, jossa yhdistyvät tutkimusnäyttö, asiakkaan näkemykset sekä kuntouttajan kokemus. Seuraamme ajantasaista tutkimustietoa ja sovellamme sitä käytäntöön. Asiakkaiden ja perheidensä kuuleminen ja osallistamisen mahdollistaminen sekä yhteistyö muiden asiakkaan hoitoon osallistuvien ammattilaisten kanssa ovat toiminnassa keskeisiä. Yrityksessämme tiedostetaan oman toiminnan epäsuoratkin vaikutukset. Vastuullisuus näkyy laadukkaan kuntoutuksen lisäksi mm. siinä, että tarjoiluissa suositaan vegaanista ruokaa ja matkustamisessa maata pitkin tapahtuvia liikennemuotoja.

Hoitoonpääsyn ja kuntoutuksen prosessikuvaus:

  1. Erikoissairaanhoidossa tai perusterveydenhuollossa tehdään tarvittavat tutkimukset ja laaditaan kuntoutussuunnitelma.
  2. Kuntoutujan vanhemmat tekevät kuntoutushakemuksen. Apua hakemuksen tekoon voi saada esimerkiksi sosiaalityöntekijältä, kuntoutusohjaajalta tai Kelasta.
  3. Myöntävän kuntoutuspäätöksen saatuaan kuntoutujan huoltaja etsii kuntouttavan puheterapeutin. Kuntoutuksen aluksi järjestetään tapaaminen vanhempien ja kuntoutujan kanssa sekä laaditaan yhdessä terapiasitoumus.
  4. Kuntoutus alkaa. Kuntoutujan ja perheensä itsemääräämisoikeuden toteutumisesta huolehditaan koko kuntoutusjakson ajan varmistamalla toimiva dialogi sekä toimivat yhteistyökäytänteet.
  5. Huoltaja, kuntoutuja ja puheterapeutti laativat terapialle yksilölliset tavoitteet, joita tarkennetaan tarvittaessa kuntoutuksen edetessä. Ne pohjautuvat erikoissairaanhoidon kuntoutussuunnitelmaan ja arjesta nouseviin haasteisiin perheen tarpeen mukaan.
  6. Kuntoutus toteutetaan kuntoutussuunnitelman mukaisesti kuntoutujan, huoltajan/huoltajien sekä muiden lähi-ihmisten yhteistyönä. Huoltajan/huoltajien osallistuminen kuntoutuksen suunnitteluun ja toteutukseen sekä muu aktiivisuus on kuntoutumisen onnistumisessa keskeistä. Puheterapeutti tekee yhteistyötä moniammatillisesti mahdollisten muiden kuntouttajien, päiväkodin ja koulun ammattilaisten kanssa kuntoutumisen maksimoimiseksi.
  7. Terapiajakson lopulla puheterapeutti laatii palautteen. Eteneminen tavoitteiden suuntaan tarkistetaan. Huoltaja(t) ja kuntoutuja antavat palautetta kuntoutusjaksosta. Puheterapeutti on yhteydessä lähettävään tahoon.
  8. Erikoissairaanhoidossa arvioidaan kuntoutusjakson tuloksellisuutta ja tarvittaessa tehdään uusi kuntoutussuunnitelma.
  9. Terapiasuhteen päättyessä puheterapeutti ohjeistaa tarvittaessa kuntoutujaa ja huoltaj(i)a suositeltavista toimista arjen toimintakyvyn maksimoimiseksi.

1.   Omavalvonnan organisointi ja johtaminen

Sirpa Tarvainen vastaa omavalvontasuunnitelmasta sen kaikilta osilta liittyen muun muassa palveluihin, toimintaperiaatteisiin, laadun valvontaan, epäkohtien havaitsemiseen ja korjaamiseen, omavalvonnan seurantaan ja raportointiin sekä potilasasiakirjoihin ja henkilötietojen käsittelyyn.

2.   Palvelun laadun ja jatkuvuuden varmistaminen sekä monialainen yhteistyö

Kuntoutustyön laatu varmistetaan säännöllisellä uusimman tutkimuksen seuraamisella, kouluttautumisella, työnohjauksella sekä asiakaspalautteen keräämisellä. Kuntoutuksessa pyritään hoidon jatkuvuuteen työskentelyn sujuvoittamiseksi, luottamuksellisen terapiasuhteen mahdollistamiseksi sekä vaikuttavuuden maksimoimiseksi. Sairauspoissaolot korvataan tiiviimmillä terapiakäynneillä tai terapian jatkamisella sovittua myöhemmin ollen kuitenkin kuntoutussuunnitelmassa määritellyn ajankohdan sisällä. Puheterapeutti Sirpa Tarvaisen ollessa estynyt työskentelemästä pidempiaikaisesti etsitään korvaava puheterapeutti.

Laatumittareina käytetään asiakastyytyväisyyskyselyä (asteikko 0-10) sekä niiden asiakkaiden prosentuaalista osuutta, jotka ovat halunneet vaihtaa toiseen terapeuttiin. Laadun ja vaikuttavuuden mittaamiseen käytetään lisäksi Therapy Outcome Measure:a sekä muita yksilöllisesti valittuja/laadittuja mittareita, tehtäviä ja testejä.

Lakien, asetusten, säädösten ja ohjeiden noudattaminen varmistetaan ajantasaisen tiedon seuraamisella sekä käytänteiden päivityksellä ohjeistuksen mukaan. Asiakkaan hoidossa mukana olevien ammattilaisten kanssa tehdään aktiivista yhteistyötä.

3.   Toimitilat, laitteet ja tarvikkeet

Kuntoutus toteutetaan asiakkaan arkiympäristössä eli esimerkiksi asiakkaan kotona, päiväkodissa, koulussa tai iltapäiväkerhossa. Puheterapiapalvelu Vuorovaikutuksella on erillinen pelastussuunnitelma, jota voidaan soveltaa tilasta riippumatta. Jokaisen tilan hätäpoistumistie selvitetään terapiajakson alussa. Kuntoutuksessa käytettävien välineiden ja tarvikkeiden turvallisuus ja puhtaus varmistetaan.

4.   Potilasasiavastaava

Potilasasiavastaava auttaa tilanteissa, joissa asiakas on tyytymätön saamaansa hoitoon, kohteluun tai palveluun tai tarvitsee neuvoja oikeuksistaan julkisessa tai yksityisessä terveydenhuollossa. Potilasasiavastaavien tiedot löytyvät seuraavien linkkien kautta.

HUS erikoissairaanhoito:

https://www.hus.fi/potilaalle/opas-potilaalle/oikeutesi-potilaana/potilasasiavastaavat

Helsingin kaupunki:

https://www.hel.fi/fi/sosiaali-ja-terveyspalvelut/asiakkaan-tiedot-ja-oikeudet/sosiaali-ja-potilasasiavastaava

5.   Riskien ja epäkohtien tunnistaminen sekä korjaavat toimenpiteet

Riskitilanteista ja niihin varautumisesta on laadittu erilliset ohjeet. Ohjeet kattavat mm. väkivalta- ja hätätilanteet sekä infektioilta suojautumisen. Lisäksi on laadittu erillinen pelastussuunnitelma. Ohjeiden päivitystarve tarkistetaan vuosittain. Ensiapuosaamista päivitetään säännöllisesti käymällä tai kertaamalla EA 1-ensiapukoulutus. Tapaturmatilanteissa annetaan ensiapua EA-koulutuksen mukaisesti ja kutsutaan tarvittaessa lisäapua. Asiakaspalautteen keräämisestä on tietoa kohdassa 8. Todennetut epäkohdat korjataan välittömästi niiden tultua tietoon.

6.   Potilasasiakirjat ja henkilötietojen käsittely

Potilasasiakirjojen ja henkilötietojen käsittelyssä noudatetaan lakien ja säädösten (mm. EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen) maksajatahojen sekä Valviran ohjeistusta. Yhteys asiakasperheisiin hoidetaan tietoturvallisin menetelmin. Puheterapiapalvelu Vuorovaikutukselle on tehty erillinen tietoturvasuunnitelma.

7.   Asiakkaan osallistumisen vahvistaminen ja palautteen käsittely

Asiakkaita ja lähi-ihmisiään kannustetaan vuorovaikutukseen ja antamaan palautetta terapiajakson aikana. Palautetta voi antaa henkilökohtaisesti sekä nettisivuilla olevan lomakkeen välityksellä. Palaute käsitellään pikaisesti minkä jälkeen ryhdytään tarvittaviin toimiin asian kehittämiseksi tai korjaamiseksi. Kuntoutusjakson lopussa asiakkaalta ja lähi-ihmisiltä kerätään erikseen palautetta kuntoutuksesta. Mahdollisiin muistutuksiin annetaan kirjallinen vastaus. Muistutuksiin liittyvät asiakirjat arkistoidaan omaksi arkistokseen.

8.   Omavalvonnan toteuttamisen seuranta ja arviointi

Yrityksen omavalvontasuunnitelmassa kuvatun toiminnan toteuttamista seurataan säännöllisesti. Mahdolliset seurannassa havaitut puutteellisuudet korjataan viipymättä. Suunnitelman päivitystarve arvioidaan neljän kuukauden välein. Omavalvontasuunnitelman toteutumisesta on vastuussa Sirpa Tarvainen ja se on nähtävillä yrityksen nettisivuilla sekä pyynnöstä paperisena versiona. Palautetta voi antaa henkilökohtaisesti tai nimettömästi sivun yläreunan linkin kautta.

Tehty: 10.9.2025

Viimeisin päivitys: 5.3.2026

Laatija: Sirpa Tarvainen