Puheterapia on lääkinnällistä kuntoutusta, jonka tarkoituksena on parantaa asiakkaan toimintakykyä ja osallisuutta jokapäiväisessä elämässä. Se sisältää tutkimuksen, kuntoutuksen suunnittelun, toteutuksen yksilö- tai ryhmäterapiana sekä lähiympäristön ohjauksen ja konsultoinnin. Puheterapiaa saa tarjota vain laillistettu puheterapeutti.

Milloin on syytä ottaa yhteyttä puheterapeuttiin?

Puheterapeutin arvioon on syytä hakeutua, mikäli joku seuraavasta neljästä seikasta on ajankohtainen:

  • Vanhemmalla tai muulla lapsen lähiympäristön henkilöllä herää huoli lapsen kielestä, kommunikaatiosta tai vuorovaikutuksesta.

  • Lapsen kielen, puheen tai kommunikoinnin häiriö/viive aiheuttaa ongelmia esimerkiksi osallisuuteen, kaverisuhteisiin, tunne-elämään tai itsetuntoon. Pienillä lapsilla nämä sekundaariset ongelmat voivat ilmetä mm. raivokohtauksina, jos lapsi ei tule ymmärretyksi. Lapsi voi myös vetäytyä, koska hän ei ymmärrä kaikkea mitä puhutaan tai ei pysty ilmaisemaan itseään. Vanhemmilla lapsilla kielelliset vaikeudet voivat ilmetä haastavana käyttäytymisenä.

  • Lapsen kielellinen kehitys poikkeaa tyypillisistä kehityksellisistä virstanpylväistä (ks. esim. Aivoliiton sivuilta ”Kielen kehityksen keskeisiä saavutuksia”).

  • Lapsella vaikuttaa olevan vaikeuksia ymmärtää mitä hänelle puhutaan.

Mitä voin tehdä auttaakseni lastani, jolla on vaikeuksia kielessä tai kommunikaatiossa?

Hakeudu tutkimuksiin

Mikäli lapsellasi on kielen, kommunikaation tai vuorovaikutuksen vaikeuksia, hakeudu mahdollisimman pian puheterapeutin arvioon. Jotkut ajattelevat, että vaikeudet menevät itsestään ohi ja jäävät odottamaan. Osa vaikeuksista meneekin, mutta suuri osa ei. Vain ammattilainen osaa arvioida miten pysyviä vaikeudet ovat, onko kuntoutus tarpeellista ja missä vaiheessa kuntoutus tulisi aloittaa. Kuntoutus on lisäksi sitä vaikuttavampaa, mitä aikaisemmin se aloitetaan.

Osallistu

Osallistua aktiivisesti kuntoutukseen, ole mukana puheterapiassa ja kysy mitä voit tehdä kotona. Puheterapiakäynnit kattavat vain murto-osan lapsen arjesta. Kieli ja puhe ovat kuin muutkin taidot; vain harjoittelemalla päästään eteenpäin. Tämän harjoittelun on tärkeää toteutua niin lapsen arkiympäristössä – kotona, varhaiskasvatuksessa ja koulussa – kuin puheterapiassakin. Huomion kiinnittäminen siihen miten vanhempana kommunikoit lapsesi kanssa, on tutkitusti tehokas keino vaikuttaa lapsen kielellisiin taitoihin.

Tarjoa lapselle mahdollisuuksia kuulla ja käyttää kieltä

Tarjoa arjessa hyvälaatuinen ja vaihteleva kommunikointiympäristö. Tämä tarkoittaa äidinkielentasoisia puhujia ja useita eri kommunikointikumppaneita. Erityisen tärkeää tämä on kaksi- ja monikieliseksi kasvavien lasten kohdalla. Pidä omassa kommunikoinnissasi taukoja, jotta lapsi voi tehdä kommunikointialoitteita häntä kiinnostavista aiheista. Reagoi näihin aloitteisiin ja jatka samasta aiheesta. Mikäli lapsen ilmaisu on epätäydellinen tai virheellinen, sano lapsen tavoittelema lause uudelleen. Älä pyydä lasta toistamaan perässäsi, vaan varmista, että vuorovaikutus etenee mielekkäästi. Sen lisäksi, että tuetaan lapsen kielellisiä taitoja, vaali ja vahvista taitoja, joissa lapsi on hyvä tai joista hän saa onnistumisen kokemuksia. Vahvan itsetunnon kanssa vaikeiden asioiden harjoittelu sujuu paremmin ja kielellisiä vaikeuksia on helpompi sietää.

Vaadi kuntoutusta

Puheterapeuteista on Suomessa pula. Tämä voi hidastaa kohtuuttomasti tai jopa rajoittaa tutkimuksiin ja kuntoutukseen pääsyä. Mikäli lapsellasi on kielellisiä vaikeuksia, vaadi pääsyä arviointiin ja terapiaan. Voit tehdä kantelun Aluehallintovirastoon perusterveydenhuollon puheterapiapalveluista, mikäli hoitotakuu ei toteudu. Voit myös olla yhteydessä alueesi päättäjiin. Mikäli lapsen kielellisiä vaikeuksia ei tunnisteta, ne jäävät hoitamatta tai jatkuvat pitkään, on lapsella kohonnut riski vaikeuksiin kaverisuhteissa, heikkoon koulusuoriutumiseen, mielenterveyden heikentymiseen ja matalaan sosio-ekonomiseen asemaan.