Jotta voimme antaa vaikuttavaa kuntoutusta, tulee meidän tietää mikä toiminnassamme aiheuttaa toivottua kehitystä. Meidän tulee olla tietoisia keinoista, joilla tuemme asiakkaan muutosta. Se tarkoittaa, että tiedämme mitä teemme ja mitä menetelmiä käytämme. Sitä varten pitää myös käsitteiden olla selviä.

Mikä siis olikaan intervention, terapiamenetelmän ja terapiatekniikan ero?

Interventiolla viitataan kaikkeen toimintaan, jolla pyrimme aikaansaamaan muutosta asiakkaamme ja lähi-ihmistensä toiminnassa sekä asiakkaan toimintaympäristössä ja taidoissa. Sanakirjamääritelmä interventiolle on ”erityisesti tilan tai prosessin lopputulokseen tai kulkuun puuttuminen vahingon estämiseksi tai toiminnan parantamiseksi” (Merriam-Webster Dictionary, n.d.).

Terapiamenetelmä puolestaan sisältää joukon keinoja, joilla pyritään aikaansaamaan toivottua muutosta. Sillä on usein nimi, kuten esimerkiksi Hanen (Denusik et al., 2023) tai The SHAPE CODING system (Calder et al., 2020). Menetelmä sisältää useita eri terapiatekniikoita.

Terapiatekniikka taasen kuvaa pienintä yksittäistä keinoa saada toivottu muutos aikaan (Frizelle et al., 2021; Michie et al., 2011). Esimerkkejä terapiatekniikoista ovat mallinnus ja uudelleentuotto (Gallagher & Chiat, 2009) sekä viittoman käyttö sanan yhteydessä tukemassa kyseisen sanan oppimista (van Berkel-van Hoof et al., 2019).

Toisinaan on hyvä pysähtyä pohtimaan terapiamenetelmiä ja -tekniikoita joita työssään käyttää. Samoin on hyvä tietoisesti pohtia mitä menetelmiä ja terapiatekniikoita hyödyntää tietyn asiakkaan kanssa tai tietyssä toiminnossa. Kun käytetyt menetelmät ja terapiatekniikat on kirkastettu itselle, on työssä enemmän varmuutta ja terapian suunnittelu sekä materiaalien valinta helpompaa.

Iloa ja osaamista työhösi!

Terveisin, Sirpa Tarvainen

Lähteet

Calder, S. D., Claessen, M., Ebbels, S., & Leitão, S. (2020). Explicit Grammar Intervention in Young School-Aged Children With Developmental Language Disorder: An Efficacy Study Using Single-Case Experimental Design. Language, Speech, and Hearing Services in Schools, 51(2), 298–316. https://doi.org/10.1044/2019_LSHSS-19-00060

Denusik, L., Servais, M., Glista, D., Hatherly, K., Moodie, S., Cardy, J. O., Weitzman, E., & Cunningham, B. J. (2023). Families’ Experiences in the Virtual Hanen More Than Words Program During the COVID-19 Pandemic. American Journal of Speech-Language Pathology, 32(2), 701–716. https://doi.org/10.1044/2022_AJSLP-22-00256

Frizelle, P., Tolonen, A.-K., Tulip, J., Murphy, C.-A., Saldana, D., & McKean, C. (2021). The Impact of Intervention Dose Form on Oral Language Outcomes for Children With Developmental Language Disorder. Journal of Speech, Language, and Hearing Research, 64(8), 3253–3288. https://doi.org/10.1044/2021_JSLHR-20-00734

Gallagher, A. L., & Chiat, S. (2009). Evaluation of speech and language therapy interventions for pre‐school children with specific language impairment: A comparison of outcomes following specialist intensive, nursery‐based and no intervention. International Journal of Language & Communication Disorders, 44(5), 616–638. https://doi.org/10.1080/13682820802276658

Merriam-Webster Dictionary. (n.d.). Intervention. https://www.merriam-webster.com/dictionary/intervention

Michie, S., Van Stralen, M. M., & West, R. (2011). The behaviour change wheel: A new method for characterising and designing behaviour change interventions. Implementation Science, 6(1), 42. https://doi.org/10.1186/1748-5908-6-42

van Berkel-van Hoof, L., Hermans, D., Knoors, H., & Verhoeven, L. (2019). Effects of Signs on Word Learning by Children With Developmental Language Disorder. Journal of Speech, Language, and Hearing Research, 62(6), 1798–1812. https://doi.org/10.1044/2019_JSLHR-L-18-0275