Kuten arvata saattaa, tavoite, kuntoutus ja kuntoutuksen vaikuttavuuden arviointi liittyvät läheisesti toisiinsa. Tavoite muodostaa ensimmäisen linkin ketjusta, johon kuntoutus ja vaikuttavuuden arviointi liittyvät. Tavoite on kuin grillivarras, johon grillattavat ainekset pujotetaan – se läpäisee kaikki kyseiseen kuntoutusjaksoon liittyvät toimet.

Tavoite tulisi valita niin, että se keskittyy asiakkaan ja lähi-ihmistensä mielestä tällä hetkellä keskeisimpään arjen toimintakykyyn ja osallisuuteen vaikuttavaan asiaan (Sukula et al., 2015, 2021; ks. myös World Health Organization, 2013). Jos tavoite ei ole huolellisesti pohdittu, riskinä on, ettei tiedetä mihin olisi tärkeintä keskittyä juuri nyt. Siten koko kuntoutuskokonaisuus voi osua hieman ’ohi maalin’.

Tavoite auttaa määrittelemään sitä, mihin keskitytään (Sukula et al., 2015) ja siten mitä tehdään kuntoutuksessa. Jos terapiassa ei työskennellä keskeisimpien asioiden suhteen, riskinä on, että niukat resurssit kohdistuvat epäoptimaalisesti ja kuntoutumispotentiaalia valuu hukkaan. Asiakas perheineen ei välttämättä motivoidu kuntoutukseen, mikäli se ei tunnu heistä olennaiselta.

Tavoite, ja sen myötä myös kuntoutuksen sisältö, määrittävät myös sitä mitä tulee arvioida kun halutaan tietää kuntoutuksen vaikuttavuus. Jos kuntoutuksen vaikuttavuutta tarkastellaan muiden kuin keskeisimpien asioiden suhteen, vaarana on, ettei tarkemmin pystytä arvioimaan miten tilanne arjen toimintakyvyn ja osallisuuden suhteen on muuttunut. Lisäksi, mikäli arvioidaan jotakin muuta, kuin mihin kuntoutus on kohdentunut, kuntoutuksen vaikuttavuus voi jäädä osoittamatta.

Tavoitteen, kuntoutuksen ja kuntoutuksen vaikuttavuuden arvioinnin tulisi siis muodostaa yhtenäinen linja. Tavoite määrittää niin kuntoutuksen sisältöä kuin vaikuttavuuden arviointiakin.

Huolellinen tavoitteen määrittely on siis koko kuntoutusprosessin kannalta aivan keskeisessä roolissa. Vaikka perheen ja lähiympäristön tukeminen arjen toimintakykyyn ja osallisuuteen keskeisimmin vaikuttavien tekijöiden tunnistamisessa on toisinaan haastavaa, on se keskeistä tavoitteenasettelun – ja siten koko kuntoutusprosessin – onnistumiselle.

Iloa ja osaamista työhösi!

Terveisin, Sirpa Tarvainen

Lähteet:

Sukula, S., Vainiemi, K., & Autti-Rämö, I. (2021). GAS-menetelmä. Käsikirja, versio 5. Kela / Fpa. chrome-extension://efaidnbmnnnibpcajpcglclefindmkaj/https://www.kela.fi/documents/20124/951672/gas-menetelma-kasikirja.pdf/823fe47d-482d-bd03-03f7-a39a57cc0857?t=1640004717108

Sukula, S., Vainiemi, K., & Laukkala, T. (2015). GAS – Menetelmästä sovellukseen. Kela / Fpa. chrome-extension://efaidnbmnnnibpcajpcglclefindmkaj/https://helda.helsinki.fi/server/api/core/bitstreams/8379d25a-444b-4fde-b77f-ea470196e100/content

World Health Organization. (2013). How to use the ICF. A practical manual for using the International Classification of Functioning, Disability and Health (ICF). https://www.who.int/publications/m/item/how-to-use-the-icf—a-practical-manual-for-using-the-international-classification-of-functioning-disability-and-health